Muutto Berliiniin - osa 3/3: työn etsintää

Viimeisessä muutto Berliiniin osassa kerron vähän työn etsinnästäni. Alotin työn haun itse asiassa jo Suomessa. Kävin työkkärin Eures-pisteessä kyselemässä neuvoja ja selailemassa heidän infomappejaan. Asiakaspalvelija kertoi aika suoraan, että työllistymistilanne Berliinissä on huono, eikä liikoja kannattanut alkeellisella kielitaidolla odottaa. Ilmoitukset siivous-, tiskaus- ja muista kielitaidottomille soveltuvista töistä löytyisi parhaiten paikanpäältä liikkeitten ikkunoista (ja näin myös on). Sain kuitenkin Eures-pisteestä muutamia nettiosotteita, joiden kautta selailin Berliinin työpaikkailmoituksia.


Lähettelin hakemuksia ja ansioluetteloani mm. ravintoloihin ja hostelleihin, mutta mistään en saanut vastausta. Hakemuksia kirjoitellessa kannattaa huomioida Saksan poikkeava hakemus/cv -käytäntö esimerkiksi Suomeen verrattuna. Infoa esim. näistä paikoista:

http://www.deutsch-lernen.com/job_application/uebersicht_e.htm
http://www.justlanded.com/english/Germany/Germany-Guide/Jobs/Job-applications
http://www.eurograduate.com/planning_overview.asp?eid=3&id=7
http://www.eurograduate.com/cvs/CV-Germany.pdf
http://german.about.com/library/blbiz_res01.htm
http://www.iagora.com/iwork/resumes/cv_germany.html


Muutettuani tänne Berliiniin ilmottauduin siis paikallisessa työkkärissä Agentur für Arbeitissa. He syöttivät tietoni järjestelmäänsä ja sain myös nettitunnukset, joiden avulla pääsin selailemaan heidän tietokannassaan olevia vapaita työpaikkoja. Enemmän tuli kuitenkin luettua ilmoituksia yleisiltä nettisaiteilta. Tässä muutamia, joita käytin:

http://monster.de
http://www.stepstone.de
http://www.hotelcareer.de
http://www.toytowngermany.com/jobs


Saksassa on tyypillistä tehdä harjoittelu/harjoitteluita opintojen jälkeen. Jotkin harjoittelupaikat ovat palkallisia, mutta monet eivät. Tarkoituksena on luonnollisesti hankkia arvokasta työkokemusta ja jalansijaa työelämässä. Varmasti monesti käy niinkin, että hyvin työnsä hoitava harjoittelija palkataan myöhemmin firmaan vakituiseksi. Itse aloitin lokakuun alussa yhdessä firmassa harjoittelun. Työ tosin ei liittynyt opiskelemaani matkailualaan mitenkään, mutta tulipahan tehtyä jotain ja oppi samalla uusia asioita. Ilmoituksen työmahdollisuudesta bongasin muuten ko. firman kotisivuilta.


Marraskuussa pääsin sitten kokeilemaan toista Saksassa hyvin tyypillistä juttua, eli minijobia. Tein kevyttä siivoustyötä muutamana iltana viikossa ja kuukaudessa palkkaa kertyi maksimissaan 400 euroa, joka täällä on rajana verovapaalle tulolle. Muuten homma sopi minulle mainiosti, mutta 400 eurolla ei kovin pitkälle pötkitä.. Niinpä etsin samalla kokopäivätyötä. Yksi päivä tein itseasiassa niin, että kiersin CV-pino kainalossa kaikki lähistön yritykset, joista kuvittelin voivani saada töitä. Eräänä päivänä sainkin sitten puhelinsoiton, että minulle olisi kokopäivätyö tarjolla. Esimies sanoi, että CV:seen liitetty kuvani oli ollut sen verran kiva, että oli ajatellut, että minussa on selkeästi potentiaalia :D


Työhön kuin työhön liittyy yleensä täällä on se, että työnhakijaa testataan käytännön työssä päivä tai pari. Mielestäni tämä käytäntö on varsin järkevä. Molemmat osapuolet näkevät ja kokevat, tuleeko hommasta mitään. Joissan probearbeitista maksetaan ihan palkkaa, mutta itse en saanut mitään korvausta niistä kolmesta kokeilutyövuorosta, joissa olin.


Kunnollisen työn saaminen tarkoitti tietysti sitä, että jouduin pois Suomen sosiaaliturvan piiristä ja siirryin tähän saksalaiseen systeemiin. Etukäteen vähän jännitin, että mitenkähän osaan hoitaa koko homman. Mutta kaikki sujui todella kätevästi, kun työpaikasta annettiin englannin kielinen liittymiskaavake käteen ja pian jo sainkin sairaskassan jäsenkortin kotiin. Kelankaan kanssa ei tarvinnut muuta tehdä, kuin ilmoittaa tilanteen muuttumisesta ja lähettää kela-kortti postissa takaisin Suomeen. Ehkä seuraava vääntö on sitten sen kanssa, kun joskus muuttaa takaisin Suomeen ja haluaisi palata Kelan järjestelmään. Olen kuullut, että sekin voi olla aika haastavaa.. Mutta sitä ei toki kannata vielä murehtia! :)

Tänään sitten aloittelenkin kesälomaani (osa 1/2)! Ai että! Iloiset kevätterkut siis Berkusta!


PS. Kuvat ovat viime viikon alusta, kun pikkusisko oli täällä kavereineen kylässä. Tarinaa aiheesta seuraa.. :)