Das Wochenende: Montag

Oma viikonloppunihan jatkui vielä maanantainakin, kun sekin oli vielä ihanasti töistä vapaa. Päivää käynnisteltiin lounaan merkeissä siellä mihin edellinen päivä oli päättynyt eli Solarissa. Solarissa on siis kaksi kerrosta/kaksi puolta: yläkerrassa baari ja alakerrassa ravintola. A la Carte -hinnat on aika suolaiset, mutta lounas (klo 12-15) kustantaa vain 5e ja maistui ainakin tällä kertaan oikein hyvältä. Lounaslistalla on päivittäin niin liha kuin vege versio. Muut ottivatkin lihapullia, minä kevätrullia.




Sitten suunnattiin jälleen kerran ostoksille. Tällä kertaa mentii kiertelemään ostoskeskus Alexaan. Sain himoni hillittyä, ja ostin vain yhden syntymäpäivälahjan (enkä edes itselleni!). Ainiin - unohdin - tuhlasin kyllä Starbucksissa, kun tilasin grande-kokoisen Frappuccinon, jollaista olen jo pitkään halunnut maistaa. Tosi hyvä idea tehdä tämä silloin, kun ulkona on joku -210982 astetta pakkasta ja tuulenhyytävyys miljoona. Aivot jäätyi, ei voinut mitään, mutta hyvää oli. Kesemmällä sitten uusiksi!

No, illalla tottakai vielä mentiin porukalla syömään. Valittiin randomilla ravintola Bülowstrassen läheltä, jossa vieraat majoittuivat. Ensimmäinen kivan näköinen siinä kulkiessamme oli italialainen San Marco (Kleiststr. 36). Oli kyllä hyvä valinta: kaikkien annokset oli herkullisia ja hinnat erittäin kohtuullisia. Alkupalaksi saatiin ihan yllättäen jotain pikkuleipäsiä tomaatti-sipulisalsalla ja ruoan lisukkeeksi tuoreita sämpylöitä. Nams. Tähän oli hyvä päätää erittäin syömis- ja shoppailupainoitteinen viikonloppu. Rahanmenoa ei voinut estää, mutta sitä vartenhan minä töitä teen, että voin sitten nauttia elämästä hyvän ruoan ja vieläkin paremman seuran kera. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.


PS. Voisin näköjään kuvailla noitten annosten lisäksi itse paikkaa, niin ei olisi niin ruokapainotteisia nämä mun postaukset.. No, ehkäpä jo ensi kerralla osaan.

Das Wochenende: Sonntag

Sunnuntaina sitten nukuttiinkin pitkään. Aamupalan kautta käytiin kurkkaamassa Galeries Lafayetten valikoimaa, mutta aika luxushinnathan ko. tavaratalossa on. Matkalla Gendarmenmarktille vastaan tuli ihan vahingossa Ritter Sportin myymälä (Französische Str. 24), jossa päästiin sivusta kateellisina seuraamaan, kun lapset sai tilata toivesuklaita itselleen suklaatyöpajasta. Mäkin haluun! Lohdutukseksi ostin vähän suklaatia normihyllystä ja otin nallesta kuvan. Oli siellä kahvilakin, mutta ehkä joku toinen kerta sinne maistelemaan suklaatorttuja sitten.


Illallista syötiin Escados-nimisessä pihviravintolassa (Karl-Liebknecht-Str. 29), jossa olinkin itse asiassa kerran luokkaretkellä ollessani jo syöpötellyt. Sunnuntai-iltana paikka oli puolityhjä ja ilmeisesti joku halusi säästää kustannuksissa, koska lämmitys ei ainakaan ollut päällä. Meinasi tulla vähän huono mieli siinä värjötelessä, mutta onneksi ruoka sentään oli kohtalaisen hyvää. Miinusta tulee kuitenkin myös siitä, että vaikka lista on täynnä toinen toistaan tuhdinpeja pihvejä, niin viini"lista" oli täynnä litkuviinejä. Sain maistaa kahta tarjoilijan mielestä eniten makua omaavaa, ja eivät olleet kyllä makua nähneetkään. Omasta mielestäni eivät olleet millään lailla sopivia kunnon pihviruoille. Kaikenkaikkiaan sanoisin, että eipähän välttämättä tule heti uudestaan mentyä (edelliskerrastakin vierähti se n. 4 vuotta).

Koska ulkona oli hirmuisen kylmä, niin syömisen jälkeen ökyiltiin ja otettiin lennosta taksi Aufsturziin. Tällä kertaa tilasin jotain itselleni uutta: Glühbieriä. Tämä erikoisuus koostuu lämmitetystä kirsikkaoluesta, johon lisätään oman maun mukaan hunajaa. Ihan kelpo juoma oli. Onneksi ei maistunut oluelta vaan kirsikkamehulta :)


Lopuksi käytiin kurkkaamassa Solarissa (Stresemannstr. 76), että miltäs se Berliini yöaikaan näyttikään. Solarista on kyllä erittäin mukavat maisemat kolmeen ilmansuuntaan, kelpaa tuijotella. Viikonloppuna paikka on tosin täyteen ammuttu, eikä juomahinnatkaan ole mistään halvimmasta päästä, mutta silloin tällöin tulee käytyä fiilistelemässä maisemia.

Das Wochenende: Samstag

Ja viikonloppu jatkui..

Lauantai käynnistyi äärimmäisen täyttävällä aamiaisbuffetilla, jonka jälkeen lähdettiin porukalla Galleria Kaufhofiin. Vaikka tarkoitus oli lähinnä käyttää vieraita ostoksilla, niin yllättäen löytyi itsellekin jotain tosi elintärkeää ostettavaa, jota ilman ei millään olisi voinut olla (eli paljettinen biletoppi..).


Iltapäivästä treffailimme berliinikamujen kanssa ja kävimme kaffella Kastanienalleen suunnassa. Sitten olikin jo aika käydä vähä kotosalla huilimassa ennen illan koitoksia. Vieraita kiinnosti saksalainen sapuska, ja koska eräs saksalainen ravintola, jossa on jo pitkään pitänyt käydä, oli täynnä, turvauduimme aina varmaan valintaan, eli Brauhaus Lemkeen. Lemkekin oli kyllä täynnä, mutta onneksi saatiin poppoollemme pöytä juomapuolelta. Tilasin tällä kertaa Flammkuchenin, joka pitkään oli mietityttänyt, että mikähänmoinen pöperö on kyseessä. Wikipedia tietää kertoa, että Flammkuchen on perinneruokaa Elsassin suunnalta. Ulkonäkö muistutti pizzaa, mutta pohja oli erittäin ohut ja tomaattikastikkeen sijasta lättyyn taitaa tulla ranskankermaa tai jotain muuta vastaavaa. Hyvää oli kyllä, voisin syödä erittäin mielelläni toistekin.


Lemkestä siirryimme niin ikään perinteeksi muodostuneeseen Aufsturziin. Vieraita kiinnosti myös d'n'b -kemut, joten loppuillasta suuntasimme vielä Iconiin (Cantianstr. 15). Icon on muuten mukava ja viihtyisä klubi, mutta siellä on aina sellainen ummehtunut kellarihaju. Parempi tietysti se, kuin röökinsavu(?). Kohtalaiset kemut oli, vaikka vanhuus alkaa selkeästi vaivaamaan, kun riennoissa jaksoi hädin tuskin neljään :S

Das Wochenende: Freitag

Viikonloppu alkoi mukavasti, kun tiesi, että se kerrankin on vapaana (!!). Ylellistä herkkua tällainen. Kaveripariskunta Suomesta vieraili täällä Berliinissä ja tilaisuutta varten olinkin pyytänyt viikkovapaani sitten viikonlopulle. Mahtavaa, että toiveeni toteutetiin, olisi ollut mälsä huhkia töissä, kun kerrankin on kamuja käymässä.

Suuntasimme perjantai-illan kunniaksi meidän joskus kävelyretkellä bongaamaan thaikkuravintolaan, Carabaoon (Hornstr. 4).


Poikien annokset olivat kuulemma tulisimmat ikinä, mutta erittäin maukkaat. Oma annokseni sen sijaan oli pettymys, koska kastike maistui niin soijaiselta.


Tilanteen pelasti herkullinen jälkiruoka, eli thaimaalaiset pannukakut.


Carabaosta jatkettiin vielä perinteisesti Zyankaliin..


..ja siitä sitten vielä Monster Ronsoniin. Ronsonissa tuntuu aina diskoiltoina olevan hyvä meininki päällä ja kivaa musaa. Fun, fun, fun!

Die Innenhöfe <3

Minä sitten pidän näistä Berliinin vanhojen rakennusten sisäpihoista! Ovat niin tunnelmallisia ja idyllisiä. Yksi suosittu nähtävyys/ostospaikka täällä Berliinissä sijaitsee itse asiassa kauniisti entisöidyllä sisäpiha-alueella. Die Hackeschen Höfe koostuu kahdeksasta sisäpihasta täynnä kivoja putiikkeja, kahviloita ja niin edelleen. Yksi ilta käytiin kävelyllä (okei, oltiin menossa ulos syömään..) ja mentiin Hackesche Höfen kautta. Putiikit olivat jo sulkeneet, ja alue oli erittäin rauhallinen. Oi, oi.



(Hesari muuten esittelee paikkaa sivuillaan näin.)

Auswärts essen... (immer wieder)

Tuntuu, että nykyään tulee kirjoiteltua vaan paikoista, missä on käynyt syömässä. Tämä ulkona syöminen on ehkä hieman riistäytynyt käsistä täällä Berliinissä, vaikka harrastin sitä jo kyllä Suomessakin vähän liikaa. Mutta minkä sille voi, kun ravintolassa ruoka maistuu yleensä niin hyvältä ja mikä parasta, ravintolaruokaa ei itse tarvitse kokata. Nyt on joka tapauksessa pakko alkaa rajoittaa tuota ulkona syöpöttelyä, sillä se tekee aika hyvän loven rahapussiin, vaikka hintataso täällä onkin Suomea alhaisempi. Säästölinjalle siis!

[Toinen syy lukuisiin ravintolapostauksiin on se, että tällä hetkellä ei tule tehtyä oikeastaan mitään muuta kuin töitä, tai sitten aika kuluu töistä toipumiseen (=sohvalla makoiluun). Kun näistä toiminnoista ei oikein viitsi postauksia tehdä, niin sitten kun kerrankin tekee jotain muuta, niin se on sitten yleensä se keikka, kun käy ulkona nauttimassa evästä. Itsellänihän on tosiaan ollut nyt kaikki viikonloput töitä, joten aikaa ei oikein ole ollut millekään kivalle.]



Tässä kuitenkin viime viikolta pari kuvaa Mommsen-Eck -ravintolasta (Mommsenstr. 45), jossa kävin illastamassa kaupungissa vierailleiden sukulaisten kanssa. Ihan ok paikka oli tämä, joskaan ei mikään "pakko päästä uudelleen"-kokemus. Hyvää ruokaa kohtuu hinnalla kuitenkin.

Pääruoaksi otin mantelikuorrutettua kalaa..



.. ja jälkkärikisi totta kai Apfelstrudelia:

..ja jotain vanhaakin

Postauksiani tänään läpi käydessäni huomasin, että en ole muistanut kirjoitella kaikista niistä paikoista, joissa on tullut syksyllä käytyä. Tässäpä pari sellaista kohdetta:

DDR-museota (Karl-Liebknecht-Str. 1) oli meille monessa yhteydessä kehuttu ja museo onkin valittu pari vuotta sitten Euroopan parhaimmaksi. Odotukset olivat siis korkealla, kun ahtauduimme täpötäyteen museoon. Näyttely oli mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Sai itse availla kaappeja ja hipelöidä itäsaksalaisia vaatteita. Mutta kaikki tämä aivan liian ruuhkaisessa ja ahdistavassa tilassa. Itsepähän toisaalta valitsimme varmaan kaikista pahimman turistiajan museovierailullemme - lauantaina klo 14. Suosittelen siis DDR-museota, jos lähihistoria vain yhtään kiinnostaa, mutta ehdottomasti esimerkiksi ilta-aikaan koettavaksi (tunti-pari ennen sulkemista).


Sai kokeilla miltä tuntuu ajaa Trabia :)


Hihi, Jens Vaisflook (nimi niin tuttu lapsuudesta, kun seurasin mäkihyppykisoja innoissani)!

Syksyllä kävimme myös istuskelemassa Kumpelnest 3000:ssa (Lützowstr. 23). Paikalla on mielenkiintoinen historia (entinen ilotalo) ja sisustus on vailla vertaa. Baarissa soi musiikki aivan laidasta laitaan, tosin ainoana mieleen jäi Robbie Williams. Ihan hauska pieni kuppila oli, voisi mennä toistekin, mikä ettei. Erityisesti ilahdutti tuo söpö pupu-valaisin:

Uudet kujeet

Uuden vuoden kunniaksi keksin blogiin uusia kujeita. Kävin läpi kaikki postaukseni ja lisäsin lähes kaikkien tekstissä mainittujen ravintoloiden, kahviloiden, paikkojen, baarien ja museoiden kohdalle linkin, osoitteen ja tunnisteen. Tarkoitus tällä säädöllä on helpottaa sellaisten ihmisten elämää, jotka saattavat eksyä blogiini etsiessään tietoa Berliinistä ja kivoista paikoista, joissa täällä käydä.

Aloitin blogin tosiaan ihan omaksi huviksi ja ajankuluksi, niin että kaverit voivat samalla lueskella kuulmisiani täältä saksanmaalta. Edelleen jatkan tällä linjalla, mutta tuli mieleen, että blogillani voisi olla myös yleishyödyllisempi tarkoitus. Tästä lähtien aion siis kiinnittää enemmän huomiota siihen, että blogiani voi käyttää vaikkapa Berliinin reissun suunnittelussa.

Ajattelin myös kirjoittaa hieman Saksaan muuttoon liittyvistä seikoista, jotka voivat olla avuksi jollekulle, jolle tänne muutto on ajankohtainen. Ainakin itse kaipasin hirveästi neuvoja viime kesänä, kun Saksaan muuttaminen oli lähellä. Etsin silloin kaikkea mahdollista tietoa Berliinistä juurikin blogien kautta ja löysin lopulta ihan oikeita kavereita, joiden kanssa on nyt sitten päässyt ihmettelemään tätä elämää Suomen ulkopuolella.


Bis bald!

Arigato

Eilen minulla oli vapaapäivä töistä ja pääsin vierailemaan kavereiden kanssa Stasi-museossa (Ruschestraße 103, Haus 1). Museo sijaitsee DDR:n turvallisuusministeriön (en tiedä onko ihan oikea termi) kompleksissa. Stasi oli aikoinaan maailman suurin salainen poliisi ja vakoili ilmeisesti varsin tehokkaasti omia kansalaisiaan ja teki jos minkälaisia temppuja.

Museo olisi voinut olla todella mielenkiintoinen, mutta valitettavasti lähes kaikki materiaali ja info oli ainoastaan saksaksi. Kuvia pystyi katselemaan, mutta liian pintapuoliseksi kokemus nyt kielitaidottomana jäi. Parhaiten mieleenpainui erilaiset vakoiluvempeleet ja ruma sisustus (toimistotilat on säilytetty entisenlaisina). Stasi-museota voisi suositella henkilölle, joka haluaa todella syventyä DDR:n tapahtumiin, mutta periaatteessa Stasin toimista ja muista DDR:n aikaisista jutuista pääsee hyvin jyvälle jo esimerkiksi DDR-museossa.



Illalla herkuttelimme japanilaisessa Kyo-ravintolassa (Torstrasse 164). Tarjolla oli Erlebnis-Buffet, eli elämysbuffetti. Sushit oli varsin maukkaita ja suurin osa muustakin sapuskasta. Jotkut ruokalajit tosin olivat jo ehtineet jäähtyä ja maistuivat hieman sille, että olivat seisseet tiskissä jo useammankin tunnin. Viinin osasin sen sijaan valita erinomaisesti. Netissä varoiteltiin, että sushille on hankala löytää hyvää viiniä kumppaniksi sushissa käytetyn wasabin takia. Tilasin kuitenkin pohjoisitalialaista gewürtztraminer-rypäleestä tehtyä valkkaria ja se oli kyllä mainio valinta! Ainakin tämän kokeilun perusteella voisi siis suositella kyseisestä rypäleestä valmistettua viiniä sushin kanssa nautittavaksi.



Lopuksi kävimme vielä istumassa Sophieneckissä (Grosse Hamburger Strasse 37), jossa tarjoillaan mm. perinteistä saksalaista ruokaa. Tunnelmalliselta paikalta vaikutti, joskin palvelu hieman tuntui tökkivän.

2010

Onhan tässä taas viikko jos toinenkin viimeisestä blogipäivityksestä vierähtänyt. Joulun vietin kivasti Suomessa ja uuden vuoden vastaanotin täällä Berliinissä. Uusi vuosi onkin sitten lähtenyt käyntiin töiden parissa. Pari kaveria on täällä käymässä ja sen tiimoilta on tullut käytyä muutamissa ravintoloissa ja eilen tutustuttiin myös Juutalaiseen museoon. Tässäpä sitten kuvia viimepäiviltä.

Uusi vuosi vaihtui kavereiden luona Friedrichshainissa:




Uutta vuotta ajateltiin juhlistaa ihan oikealla shamppanjalla, ja koska meille suositeltiin Veuve Clicquotia, niin sitä sitten ostetiin. Olipa pettymys koko litku. Muutaman kerran olen shamppanjoita päässyt maistelemaan ja tämä oli kyllä jotenkin ihan eri planeetalta. Muutamalla eurolla olisi varmasti saanut parempaa perus kuohuviiniä. Mutta ompahan nyt testattu ja seuraavan kerran sitten jotain muuta.



Täällä on nyt sadellut mukavasti lunta. Paikalliset ei kai kamalasti tuosta lumesta perusta, mutta kyllä ainakin tälle suomalaiselle tuo lumi ja pikku pakkanen toimii miljoona kertaa paremmin, kuin vesisade ja nollakeli.



Lauantaina kävimme taas syömässä ravintola Lemkessä, josta jo aiemmin kirjoitinkin. Tällä kertaa tein jotain todella hurjaa: tilasin olutta! En todellakaan pidä oluen mausta, mutta Lemkessä valmistavat omaa olutta ja kerta nyt Saksassa ollaan ja tavoille pitäisi oppia, niin tilasin sellaisen maistelusetin, jossa oli 4 erilaista olutta. Ihan juotavia oli kaikki, vaikka suurimman osan tarjosin sitten muulle seurueelle, kun alkoi loppua kohti tökkimään. Setissä oli myös maltaita, joita sai napostella. Maistui hämmästyttävästi aivan hapankorpulle. Tuo allekirjoittaneen ilme kuvassa on kyllä aika mielenkiintoinen :D



Eilen, eli sunnuntaina, kävimme herkullisella brunssilla. Paikan nimeä en tosin laittanut merkille, hyvä minä. (Hirveä nälkä oli, joten äkkiä vaan lähimpään asiallisen näköiseen kuppilaan sisään ja evästä napaan!) Ruoka oli tosiaan hyvää ja todella monipuolisesti oli kaikkea tarjolla. Hinta tosin oli aika suolainen - 9 euroa, mutta kyllä sellaisen hinnan voi sillon tällöin maksaa. Ja tuolla brunssilla pärjäsi hyvin iltapalaan asti. Näissä kuvissa vasta alkupaloja :)





Juutalainen museo (Jüdisches Museum) oli kyllä käymisen arvoinen paikka. Hienosti toteutettu ja mielenkiintoinen. Paljon oppi uutta ja monia koskettavia tarinoita pääsi lukemaan.


Museosta löydettiin myös tällainen tilataideteos, joka on omistettu sotien ja väkivallan viattomille uhreille: