Sunnuntaina kävästiin Berliinin Suomi-keskuksessa, jossa järjestettiin perinteiset suomalaiset joulumyyjäiset. Kyllä lohikeitto ja karjalanpiirakka munavoilla on jotain niin hyvää! Kotiin ostettiin neljän viljan puuroa, kun jostain syystä on alkanut tulla ikävä puuroa aamuisin. En ois ikinä uskonut! Paljon oli muitakin suomalaisia herkkuja, kuten hernekeittoa, fazerin suklaata ja lakkahilloa tarjolla, mutta tuumittiin, että jos jouluna päästään käymään Suomessa, niin niitä on sama sitten sieltä tuoda mukanaan, jos intoa riittää.
Aika vähän on noin muuten ollut ikävä suomalaisia makuja. Karjanlapiirakoita on kaivattu eniten. Kuten edellisessä postauksessa totesin, KaDeWen tavaratalon valikoimissa on tuoretta Pandan lakritsia. Olen nähnyt hyllyssä myös salmiakkikoskenkorvaa ja Lapponia liköörejä. KaDeWeen avattiin ihan muutamia viikkoja sitten pieni Iittalan osasto. Iittalalla on tosin ihan
oma myymälänsä Friedrichstrassella. Nämä ovat siinä mielessä käteviä juttuja, että jos haluaa antaa saksalaisille tai muun maaalaisille ystäville jotain suomalaista lahjaksi, niin ei välttämättä tarvitse kovin kaukaa hakea tai Suomesta tilailla.
Suomalaista namia voi myös käydä ostamassa Mauerparkin kirppikseltä, jossa
Sugafari on silloin tällöin myymässä erilaisia karkkeja ympäri maailma. Toissa sunnuntaina valikoimissa oli suomalaisista ainakin pantteria, pikku myytä ja normaalia salmiakkia pikku rasioissa. Varmimmin karkkeja saa kuitenkin tilattua Sugafarin nettisivuilta, sillä myyjä kertoi, etteivät ole Mauerparkissa joka sunnuntai.
Niille, jotka ovat esimerkiksi muuttamassa tänne Berliiniin, tiedoksi, että täällä toimii
Berliinin suomalainen seurakunta, joka puolestaan toimii
Suomi-keskuksen tiloissa. Heidän kauttaan on mahdollista esimerkiksi saada niin kutsuttua
Naapuriapua. Itselleni oli tästä todella iso apu, kun viime vuonna tänne muutettiin. Kielivaikeudet ja virastokiemurat tulivat hieman yllätyksenä. Suomessa oli saanut kuvan, että muutto EU-valtiosta toiseen ei ole homma eikä mikään, kunhan käy jättämässä pari kaavaketta jonnekin. Kun se ei sitten niin helppoa ollutkaan ja omat luulot siitä, että tämän kokoisessa kaupugissa joku virkamies puhuisi minulle englantia romuttui, oli seurakunnan Naapuriapu enemmän kuin tervetullutta. Käytännössä sain siis virastokierteessä tukea käytäntöjen ja kielen kanssa.
Muutenkin suomalaisilla on täällä yhteistä toimintaa, kuten joka kuukauden kantis-tapaamiset. Tämän kuun kantiksessa kävin itse ekaa kertaa. Kuulin, että paikalle tuli juurikin nyt marraskuussa ennätysmäärä ihmisiä. Esimerkiksi Facebookissa voi tutustua aiheeseen lisää:
Suomalaiset Berliinissä ja
Berliinin suomalainen opiskelijayhdistys.
Suomi on esillä myös Kulturbrauerein pohjoismaalaishenkisillä joulumarkkinoilla eli
Lucia Weihnachtmarktilla. Sielläkin tulee varmasti piipahdettua, kuten toki monilla muillakin joulutoreilla. Suurin osa taisi avautua tänään, jee!
Tänään muuten löysin kirjakaupasta jotain oikein kivaa: Mauri Kunnaksen kirjan "Das allerschönste Weihnachtsgeschenk". Oli aivan pakko ostaa, kun hintakin oli alle 4 euroa :) Alkaa tuota saksankielistä lukemista keräytyä nurkkiin, pitäisi varmaan ihan tosiaan alkaa niitä lukemaankin!