Ping Pong

Berliinissähän hauskoja ja mielenkiintoisilla konsepteilla toimivia paikkoja, ravintoloita ja baareja riittää. Yksi sellainen on Prenzlauer Bergissä sijaitseva Dr. Pong (Eberswalder Str. 21). Baari on todella ankean näköinen harmaine betoniseinineen, mutta paikan juju onkin jotain muuta, kuin letkeä sisustus. Dr. Pongissa pelataan nimittäin pingistä. Pelin kulkua on hieman hankala selittää, mutta se menee suunnilleen näin: tiskiltä saa vuokrata mailan 5 eurolla, jonka jälkeen voikin liittyä uuden pelin alkaessa rinkiin, joka kiertää pingispöytää. Jokainen vuorollaan lyö kerran pingispalloa ja siirtyy sitten eteenpäin toiseen päätyyn lyömään palloa sielläkin. Jos ei osu, tai tekee virheen, tippuu ringistä pois. Lopulta pelaajia on jäljellä perinteiseen malliin kaksi ja he kisaavat kyseisen kierroksen voitosta. Saattaa kuuloosta urpolta, mutta ainakin eräänä perjantai-iltana, kun pyörähdimme Pongissa kavereiden kanssa, paikka oli lähestulkoon täynnä ja porukka näytti viihtyvän. Päätettiin, että vähän salaa harjoitellaan tuota pingistä puistossa (täällä on joka puolella puistoissa pingispöytiä, tosi jees) ja mennään sitten vähän kisailemaan Pongiin :) Baarista löytyy myös mini-kickeri, jota jo vähän testailimmekin.

Das Wochenende: Sonntag

Sunnuntaina sitten nukuttiinkin pitkään. Aamupalan kautta käytiin kurkkaamassa Galeries Lafayetten valikoimaa, mutta aika luxushinnathan ko. tavaratalossa on. Matkalla Gendarmenmarktille vastaan tuli ihan vahingossa Ritter Sportin myymälä (Französische Str. 24), jossa päästiin sivusta kateellisina seuraamaan, kun lapset sai tilata toivesuklaita itselleen suklaatyöpajasta. Mäkin haluun! Lohdutukseksi ostin vähän suklaatia normihyllystä ja otin nallesta kuvan. Oli siellä kahvilakin, mutta ehkä joku toinen kerta sinne maistelemaan suklaatorttuja sitten.


Illallista syötiin Escados-nimisessä pihviravintolassa (Karl-Liebknecht-Str. 29), jossa olinkin itse asiassa kerran luokkaretkellä ollessani jo syöpötellyt. Sunnuntai-iltana paikka oli puolityhjä ja ilmeisesti joku halusi säästää kustannuksissa, koska lämmitys ei ainakaan ollut päällä. Meinasi tulla vähän huono mieli siinä värjötelessä, mutta onneksi ruoka sentään oli kohtalaisen hyvää. Miinusta tulee kuitenkin myös siitä, että vaikka lista on täynnä toinen toistaan tuhdinpeja pihvejä, niin viini"lista" oli täynnä litkuviinejä. Sain maistaa kahta tarjoilijan mielestä eniten makua omaavaa, ja eivät olleet kyllä makua nähneetkään. Omasta mielestäni eivät olleet millään lailla sopivia kunnon pihviruoille. Kaikenkaikkiaan sanoisin, että eipähän välttämättä tule heti uudestaan mentyä (edelliskerrastakin vierähti se n. 4 vuotta).

Koska ulkona oli hirmuisen kylmä, niin syömisen jälkeen ökyiltiin ja otettiin lennosta taksi Aufsturziin. Tällä kertaa tilasin jotain itselleni uutta: Glühbieriä. Tämä erikoisuus koostuu lämmitetystä kirsikkaoluesta, johon lisätään oman maun mukaan hunajaa. Ihan kelpo juoma oli. Onneksi ei maistunut oluelta vaan kirsikkamehulta :)


Lopuksi käytiin kurkkaamassa Solarissa (Stresemannstr. 76), että miltäs se Berliini yöaikaan näyttikään. Solarista on kyllä erittäin mukavat maisemat kolmeen ilmansuuntaan, kelpaa tuijotella. Viikonloppuna paikka on tosin täyteen ammuttu, eikä juomahinnatkaan ole mistään halvimmasta päästä, mutta silloin tällöin tulee käytyä fiilistelemässä maisemia.

Das Wochenende: Samstag

Ja viikonloppu jatkui..

Lauantai käynnistyi äärimmäisen täyttävällä aamiaisbuffetilla, jonka jälkeen lähdettiin porukalla Galleria Kaufhofiin. Vaikka tarkoitus oli lähinnä käyttää vieraita ostoksilla, niin yllättäen löytyi itsellekin jotain tosi elintärkeää ostettavaa, jota ilman ei millään olisi voinut olla (eli paljettinen biletoppi..).


Iltapäivästä treffailimme berliinikamujen kanssa ja kävimme kaffella Kastanienalleen suunnassa. Sitten olikin jo aika käydä vähä kotosalla huilimassa ennen illan koitoksia. Vieraita kiinnosti saksalainen sapuska, ja koska eräs saksalainen ravintola, jossa on jo pitkään pitänyt käydä, oli täynnä, turvauduimme aina varmaan valintaan, eli Brauhaus Lemkeen. Lemkekin oli kyllä täynnä, mutta onneksi saatiin poppoollemme pöytä juomapuolelta. Tilasin tällä kertaa Flammkuchenin, joka pitkään oli mietityttänyt, että mikähänmoinen pöperö on kyseessä. Wikipedia tietää kertoa, että Flammkuchen on perinneruokaa Elsassin suunnalta. Ulkonäkö muistutti pizzaa, mutta pohja oli erittäin ohut ja tomaattikastikkeen sijasta lättyyn taitaa tulla ranskankermaa tai jotain muuta vastaavaa. Hyvää oli kyllä, voisin syödä erittäin mielelläni toistekin.


Lemkestä siirryimme niin ikään perinteeksi muodostuneeseen Aufsturziin. Vieraita kiinnosti myös d'n'b -kemut, joten loppuillasta suuntasimme vielä Iconiin (Cantianstr. 15). Icon on muuten mukava ja viihtyisä klubi, mutta siellä on aina sellainen ummehtunut kellarihaju. Parempi tietysti se, kuin röökinsavu(?). Kohtalaiset kemut oli, vaikka vanhuus alkaa selkeästi vaivaamaan, kun riennoissa jaksoi hädin tuskin neljään :S

Das Wochenende: Freitag

Viikonloppu alkoi mukavasti, kun tiesi, että se kerrankin on vapaana (!!). Ylellistä herkkua tällainen. Kaveripariskunta Suomesta vieraili täällä Berliinissä ja tilaisuutta varten olinkin pyytänyt viikkovapaani sitten viikonlopulle. Mahtavaa, että toiveeni toteutetiin, olisi ollut mälsä huhkia töissä, kun kerrankin on kamuja käymässä.

Suuntasimme perjantai-illan kunniaksi meidän joskus kävelyretkellä bongaamaan thaikkuravintolaan, Carabaoon (Hornstr. 4).


Poikien annokset olivat kuulemma tulisimmat ikinä, mutta erittäin maukkaat. Oma annokseni sen sijaan oli pettymys, koska kastike maistui niin soijaiselta.


Tilanteen pelasti herkullinen jälkiruoka, eli thaimaalaiset pannukakut.


Carabaosta jatkettiin vielä perinteisesti Zyankaliin..


..ja siitä sitten vielä Monster Ronsoniin. Ronsonissa tuntuu aina diskoiltoina olevan hyvä meininki päällä ja kivaa musaa. Fun, fun, fun!

..ja jotain vanhaakin

Postauksiani tänään läpi käydessäni huomasin, että en ole muistanut kirjoitella kaikista niistä paikoista, joissa on tullut syksyllä käytyä. Tässäpä pari sellaista kohdetta:

DDR-museota (Karl-Liebknecht-Str. 1) oli meille monessa yhteydessä kehuttu ja museo onkin valittu pari vuotta sitten Euroopan parhaimmaksi. Odotukset olivat siis korkealla, kun ahtauduimme täpötäyteen museoon. Näyttely oli mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Sai itse availla kaappeja ja hipelöidä itäsaksalaisia vaatteita. Mutta kaikki tämä aivan liian ruuhkaisessa ja ahdistavassa tilassa. Itsepähän toisaalta valitsimme varmaan kaikista pahimman turistiajan museovierailullemme - lauantaina klo 14. Suosittelen siis DDR-museota, jos lähihistoria vain yhtään kiinnostaa, mutta ehdottomasti esimerkiksi ilta-aikaan koettavaksi (tunti-pari ennen sulkemista).


Sai kokeilla miltä tuntuu ajaa Trabia :)


Hihi, Jens Vaisflook (nimi niin tuttu lapsuudesta, kun seurasin mäkihyppykisoja innoissani)!

Syksyllä kävimme myös istuskelemassa Kumpelnest 3000:ssa (Lützowstr. 23). Paikalla on mielenkiintoinen historia (entinen ilotalo) ja sisustus on vailla vertaa. Baarissa soi musiikki aivan laidasta laitaan, tosin ainoana mieleen jäi Robbie Williams. Ihan hauska pieni kuppila oli, voisi mennä toistekin, mikä ettei. Erityisesti ilahdutti tuo söpö pupu-valaisin:

Week-end

Näin keskellä viikkoa on kiva muistella menneen viikonlopun kujeita. Viime viikonloppuhan sujui mukavissa merkeissä, kun sain kaverin kylään. Perjantai-ilta aloitettiin Bergmannstrasselta, kadulta, jossa on vieri vieressä ravintoloita ja baareja. Valitsimme ruokapaikaksi meksikolaisen Lone Star Taquerian (Bergmannstr. 11), mutta henkilökohtaisesti jouduin ainakin pettymään omaan Fajitas-annokseeni. Amarillostakin saa parempaa (ja se kertoo jo jotain, koska en yleensä niistä ruoista pahemmin perusta).


Meksikolaisesta siirryttiin toissa viikonlopulta tuttuun Zyankaliin. Halloweeninä kuultiin M.A.Nummista ja tällä kertaa Aavikkoa. Taitaa baarimikko tykätä suomalaisesta musiikista.

Sitten päästiinkin kunnolla pistämään jalalla koreaksi Berliinin Onnellassa eli Matrixissa (Warschauer Platz 18). Oli kiva pitkästä aikaa olla tuollaisessakin yökerhossa ja tanssia bäkkäreitä ja muita ysärihittejä antaamuksella :) Matrixissa oli olevinaan kolme eri puolta, mutta käytännössä samat hitit soi joka paikassa. Kumminta oli henkilökunta, joka ei sietänyt näköjään yhtään sitä, ettei puhunut täydellistä saksaa.. Baariminna tiuski menemään, kun yritin tilata drinkkiä, jota heillä ei sattunut olemaan listalla. Yritin kuvailla juomaa, mutta sain vastauksesi: "Ehkä se on jossain drinkki, mutta ei MEILLÄ". Ja viskasi HEIDÄN drinkkilistansa nenän alle. Toisella tiskillä meille ei edes tarjoiltu vettä (mitä ihmettä oikeesti!). Yritin sanoa, että voinhan vaikka käydä vessasta hakemssa lasiini vettä, että eikö olisi sama antaa sitä tästä tiskiltä, kun tässä nyt ollaan. Mutta ei. Hän ei anniskele vettä. LOL. Mutta kaiken kaikkiaan ilta oli tosi mukava. Kun on hyvää seuraa ja hyvää musaa, niin ei muulla niin väliä :)


Matrixista jatkettiin vielä Monster Ronson's - Ichiban Karaokeen (Warschauerstr. 34), jossa soi disko. Paikan erikoisuus on karaokekopit, joita voi kaveriporukalla vuokrata illaksi. Jos osaisin laulaa yhtään paremmin, niin testaisin kyllä niin mielelläni sellaista koppikaraokea.


Lauantaina nukuttiin tosi pitkään, ja silti väsytti. Horroksessa vaellettiin KaDeWe-tavarataloon, jossa oli jo aika mukavat joulurekvisiitat esillä. Kaufhaus des Westens on ilmeisesti koko MANNER-Euroopan (Englannin Harrods on nimittäin isompi) suurin tavaratalo. Ihan kivasti siellä saisi rahaa törsättyä, mutta jotenkin luulen, että suurin osa ihmisistä on KaDeWe:ssa vain ihmettelemässä. Eli nähtävyys siinä missä Brandenburgin porttikin.



Sitten haettiin elvytystä kiinalaisesta (nimi taikka osoite ei jäänyt mieleen), jossa myös oli joulukoristelut. Valittiin tällä kertaa vähän hienompi (ja kalliimpi) paikka. Tosin eihän tuolla ostoskatujen ympäristössä missään mitään halpaa tarjottaisikaan. Hienompi ei aina ole parempi, nytkin tuli ihan eri annokset pöytän kuin mitä oli tilattu, mutta eihän sitä kuolemannälissään jaksanu valittaa. Napaan vaan kaikki ruoka heti!


Sunnuntaina käytiin tutustumassa kiinnostavaan valokuvanäyttelyyn, jossa oli esillä yksityisten ihmisten ottamia valokuvia Berliinin muurin murtumisen ajalta. Lisää kulttuuria oli tarjolla Stattbad Weddingissä, minne hollantilainen taiteilija oli viritellyt rajanylityspaikan unelmienmaahan - CheckPoint DreamYourTopian. Installaation (onkohan toi oikea termi) vaikutti tosi metkalta. Piti täyttää oikein hakemuskaavakkeet (Traumaddress, Kontaktpersonen in Ihrer Traumwelt jne.) ja rajavartija kyseli, että mitä tekisin, jos minulla olisi kaikki valta maailmassa. Haluaisinko ehkä muuttua punaiseksi väriksi tai nukkua pilvien päällä? Mutta sitten kun "rajan" yli vihdoin pääsi, toisella puolella odottikin vain paha haju ja likaisia huoneita. Kai tällä sitten oli syvämpi merkitys, mutta oli hieman pettynyt, koska olin odottanut linnunlaulua ja vaalenpunaista pumpulia. Mutta saatiin hienot passit ja rahaa unelmien maahan.

Das Herbst und das Halloween

Pari viime viikkoa on ollut olevinaan niin kiireistä, ettei ole ehtinyt blogiakaan päivittämään. Kielikurssi-harjottelu kombinaatio on vaatinut tosiaan yllättävän paljon aikaa. Viime viikko oli 2B-kurssini viimeinen ja päätin (lähinnä finanssisyistä) pitää tauon saksan opiskeluissa.

Töitäkin olen kovasti haeskellut ja ilmeisesti vihdoin haku tuotti tulosta. Sain niin kutsutun Minijob-työn, jollaisia täällä on aika paljon tarjolla. Sopii hyvin esim. opiskelijoille tai kotiäideille. Minijob-työt ovat yleensä osa-aikaisia ja palkka on maksimissaan 400 euroa kuussa (viikottainen työtuntimäärä vaihtelee paljon paikasta riippuen n. 10-40h välillä, itse en kuitenkaan suostuisi tekemään normaalia 40h viikkoa tuolla palkalla). Tuohon 400 euroon asti palkka on Saksassa täysin verovapaata, eli summan saa puhtaana käteen. Huonona puolena on se, että palkasta ei mene mitään sairasvakuutusmaksuja, jolloin ei pääse tähän saksalaiseen vakuutussysteemiin mukaan. Työnantajat tykkää ilmeisesti aika paljon palkata tällaisia apulaisia, Aushilfejä, koska tulee halvemmaksi palkata muutamakin apulainen kuin yksi täyspäivänen ihminen, josta menisi luonnollisesti hirveästi erilaisia sivukuluja.

Syksy on jo pitkällä. Niinä päivinä, kun täällä ei sada, niin syksy on oikeastaan ihan jees. Ihan kivalta näyttää:



Viime viikonloppu meni halloween-tunnelmissa suomalaisessa porukassa. Perjantaina käytiin yhdellä kokoonpanolla Goldman's Barissa (Rosenthalerstraße 1) kuuntelemassa italodiskoa ja sitten White Trash Fast Food/Diamond Loungessa (Schönhauser Allee 6-7) kuuntelemassa rokkia.



Lauantaina kiipesimme Viktoriaparkin huipulle ihastelemaan maisemia ja syksyn värejä. Kylmyyttä paettiin nepalilaiseen Nepal Haus -ravintolaan (Gneisenaustr. 4). Ruoka oli kyllä todella hyvää, mutta paikkana Nepal Haus oli ehkä vähän ankea. Loppuilta vierähti Zyankalissa (Großbeerenstr. 64), joka tarjosi täydelliset puitteet halloweenille: ruumisarkut pöytinä ja niin edelleen. Hieno ilta!