Töttöröö

Eipä ole tullut kirjauduttua bloggeriin muutamaan kuukauteen. Ei ole ollut aikaa, eikä kyllä fiilistäkään. Syyskuun puolessa välissä aloitin uuden työni, joka on vuorotyötä. Sen jälkeen olen ollut niin väsynyt, ettei blogille ole tullut uhrattua ajatustakaan. Eipä sillä, että olisin tehnyt mitään blogissa mainitsemisen arvoista..

Joulun edellä tuli tehtyä täysin niitä samoja juttuja, mitä viimekin vuonna kyseiseen aikaan. Oli Lucia Weihnachtsmarkt Kulturbrauereissa, maalaisjoulutunnelmaa Dahlemissa. Toki myös perinteiset joulumarkkinat Suomi-keskuksella. Niin se vaan 2,5 voden jälkeen elämä urautuu ja käy niissä samoissa paikoissa, tapahtumissa, kahviloissa ja ravintoloissa, jotka on jossain vaiheessa hyväksi todettu. Ja perinteitä, niitä tulee myös.

Suomessa kävin viikkoa ennen joulua syömässä jouluherkkuja ja itse joulun olinkin sitten töissä. Vuosi vaihtui railakkaasi kavereiden kotibileissä ja nyt on taas arki ottanut vallan; illaksi töihin.

Muutamia juttuja on "varastossa", mitä haluan blogiin tulevien päivien aikana lisäillä, mutta tuntuu siltä, että kovin tiuhaan postauksia ei tule enää tehtyä.

Palaillaan! :)

Spreeparaati

Yksi asia mikä Berliinissä minua viehättää on se, että täällä ihmiset ottavat asioihin kantaa ja näyttävät julkisesti mielipiteensä sen sijaan, että marmattaisivat ainoastaan nimimerkkien suojissa jossain nettifoorumeilla.

Heinäkuussa oltiin tässä kotikulmilla käppäilemässä, kun vastaan tuli mielenilmauskulkue teemalla "Speeufer für alle". Täällä on kaupungilla/sijoittajilla suuret suunnitelmat Spree-joen rannan tonteista ja siinä samalla on uhkana vaihtoehtoisten paikkojen lakkautaminen, kuten jo nyt on käynyt.

Ihmiset marssivat ja tanssivat hyvän musiikin tahtiin ilmaisten samalla julkisesti, mitä mieltä herrojen suunnitelmista ovat.





Ensi kuussahan täällä Berliinissä pidetään (kahdet?) vaalit. Minä EU:n kansalaisena saan äänestää yhdessä vaalissa, jossa taidetaan valita oman asuinalueen edustusto. Pitää kohta alkaa ottaa asioista ja systeemistä selvää ja valita mieluinen ehdokas/puolue. Minusta on tosi hienoa ja jännää päästä äänestämään Saksassa, enkä halua jättää tätä mahdollisuutta käyttämättä.

Kein spaß mehr

Jopas on taas kelit Berliinissä: kylmää, harmaata, sateista.. Suomessa kuulema helle hellii. Perjantai-iltana lähdettiin ulos syömään. Laitoin ohuemman talvitakkini päälle, eikä edes tullut kuuma! Viikolla toisaalta kelit voivat olla mitä vain, kun kuitenkin on pakotettu istumaan toimiston seinien sisällä, mutta viikonloppuisin olisi kiva vielä nauttia kesäisistä keleistä. Yhyyyy! Aurinko kaipaan sinua!

Spring brings new things

.. ainakin kukkia puihin ja pensaisiin, vieraita Suomesta ja Ruotsista, kirppislöytöjä, kauden ensimmäiset jäätelöpallot..

Frühling!

Berliinissä on jo monta päivää ollut ihanan keväistä. Katselin sääennustetta kuuden päivän päähän ja kelin pitäisi jatkua aurinkoisena sekä lämpötilan olla päivisin 15 ja 23 asteen välillä. Kyllä kelepaa! Nyt vaan pitää juoda paljon salvia-hunaja teetä ja syödä valkosipulia, ettei vahingossakaan vilustu heti toistamiseen. Kurkku meinaa jo olla kipeä :/

Ostin viikonloppuna tulppaaneja kotiin, kun niin oli kevättä rinnassa. Pitänee ottaa ihan tavaksi, saa mukavasti piristettyä huushollia värikkäillä kukkasilla.

Asunnon etsintää osa 2

Lupailinkin tuossa aiemmin, että kertoilen myös tästä toisesta asunnonhakukokemuksesta tänne blogiin. Ensimmäiseen asunnonetsintään verrattuna tämä toinen oli paljon vaativampi. Ensimmäinenhän hoidettiin Suomesta käsin ja lähestulkoon täysin netin kautta. Silloin meillä oli onneksi täällä Berliinissä jo kaveri, joka pystyi meidän puolesta katsastamaa kämpän kunnon, ennen kuin laitettiin nimet paperiin.


Tykättiin kovasti olla tuossa ensimmäisessä asunnossa, mutta se kävi auttamattoman pieneksi kahdelle ihmiselle. Isompaa siis lähdettiin hakemaan. Oltiin aika nirppanokkia alueen suhteen: etsittiin asuntoa lähinnä vain Kreuzbergistä ja F'hainista, sekä hieman Prenzl' Bergistä ja Mittestä. Taitavat olla kaikista suosituimpia alueita ja se oli varmasti yksi iso syy siihen, että näyttöjä joutui kiertelämään urakalla ennen kuin asunto lopulta saatiin.

Eli oma asunnonetsintäprosessimme ensin lyhykäisyydessään:
1) Hakemuspaperit kuntoon
2) Priorisointi, keskittyminen siihen mitä oikeasti etsii
3) Ilmoitusten selailu, viestien lähettely/puhelinsoitot
4) Näytöt ja hakemusten jättö



1) Aivan ehdoton on oman kokemukseni perusteella saada aluksi kaikki tarvittavat hakemuspaperit kuntoon. Meillä oli alussa vajaa hakemusnivaska ja täytyy kyllä sanoa, että
homma on siinä vaiheessa aikalailla yhtä tyhjän kanssa ainakin isompien firmojen kämppien osalta. Kysyntää asunnoista on niin paljon, että ketään ei kiinnosta hakija ilman kaikkia tarvittavia lippulappuja. Tosin tähänkin poikkeuksena: nykyisen kodin vuokranantaja (yksityinen) ei paljon meidän papereiden perään kysellyt. Annettiin ne ihan omasta tahdosta, kun kerta oltiin nähty niin paljon vaivaa kaikkien papereiden hankkimiseksi ja kopioimiseksi. (Huom! älä koskaan jätä minnekään paikkaan alkuperäisiä dokumenttejasi!)

Asuntoa hakeaksesi vuokranantaja yleensä siis haluaa seuraavat dokumenttikopiot (täytyy luovuttaa usein heti asuntonäytön yhteydessä).
- Henkilöllisyystodistus
- Palkkakuitit kolmelta viimeiseltä kuukaudelta
- Schufa (jep, en edes tiedä mikä tämä on.. liittyy luottotietoihin jollain tavalla ja kyseistä lappua arvostetaan ilmeisen kovasti täällä)
- Todistus nykyiseltä vuokranantajalta, että ei ole esim. vuokria rästissä eli saksaksi "Mietschuldenfreiheitsbescheinigung"
- Yleensä näytön yhteydessä asunnon esittelijä antaa vielä kaavakkeen täytettäväksi, missä kysellään mm. mahdollisista konkursseista ja vararikoista.

2) Berliini on todella laaja kaupunki ja kaupunginosat/alueet eroavat toisistaan paljon. Asuntoilmoitusten selailua helpottaa huomattavasti, kun tekee itselleen selväksi mitä ja mistä haluaa.


3) Tuo asuntoilmoitusten selailu tuntui melkein kokopäivätyöltä. Laitettiin kovasti viestejä ja soiteltiinki joidenkin todella kiinnostavan näköisten asuntojen perään. Aika harvoin kuitenkaan saatiin vastausta takaisin. Jälkeen päin ollaan mietitty, oliko ulkomaalaisella nimellä osuutta vähiin yhteydenottoihin. Ihan varmasti kyseisille alueille ja hyvän näköisiin kämppiin oli muitakin tulijoita, joten pitäisin mahdollisena, että jonkinlaisia priorisointeja ovat vuokran-antajat tehneet.

Ilmoituksia selaillessa kannattaa olla tarkkana seuraavista seikoista:
- Mitä ilmoitettuun hintaan sisältyy? Usein esimerkiksi sähkö ja internet tulevat vielä ilmoitetun lämpimän vuokran (Warmmiete) päälle. Varmista siis viimeistään näytössä, mtä ilmoitettu vuokrahinta sisältää. Kylmä vuokra (Kaltmiete) on vuora pelkästä asunnosta sellaisenaan ilman lämmitystä, jätehuoltoa, vettä jne.
- Onko asunnossa keittiö? Jos on, millainen? Monesti vuokra-asunnoissa ei ole valmiina keittiötä (Einbauküche = EBK) vaan vuokralaisen tulee hommata keittiö itse. Joissain ilmotuksissa mainostetaan keittiötä, mutta todellisuudessa keittiöhuoneen nurkassa seisoo kämäinen liesi ja tiskiallas - kaappeja, hyllyä, tasoja tai muita hienouksia on turha monestikaan odottaa. Jotkut asunnosta pois muuttavat entiset vuokralaiset haluavat, että ostat heiltä jälkeen jäävät kalusteet ja/tai kodinkoneet (voi olla kätevä, jos omia laitteita tai keittiönkaapeja ei satu olemaan).

4) Töistä järjestelin niin, että pääsin aika tehokkaasti asuntoja katsomaan. Näytöissä pyöriminenkin alkoi tuntua ihan kokopäivähommalta. Joitakin asuntoja käytiin katsomassa
itseasiassa ihan vertailumielessä. Saatiin kyllä aika laaja kuva tarjonnasta. Käytiin katsomassa sellaisia mörskiä, että painajaisia niistä näki vielä monta yötä jälkeen päin. Ja sitten toisaalta näki upeita vasta remontoituja kämppiä. Kun kävi katselemassa tarjontaa, alkoi hahmottaa yleistä vuokratasoa eria alueilla. Jos aikaa siis on, voi olla ihan kannattava tehdä tällaista kunnon katselmusta, jolloin saa kuvaa hinta-laatu-suhteesta.


Tämä asunto, johon nyt muutettiin oli se kaikista viimeinen, jota käytiin eräänä lauantaina katsomassa. Oltiin jo ihan masentuneita, kun tuntui, ettei löydetä tai saada kivaa asuntoa ikinä. Meillä kävi tämän kanssa itse asiassa aikamoinen tuuri, sillä oltiin ensimmäiset, jotka pääsivät asuntoa katsomaan. Muistan, että olin ottanut yhteyttä vuokranantajaan melkein heti sen jälkeen, kun ilmoitus oli tullut nettiin ja hän ei ollut sitten halunnut sopia muita näyttöjä, jos vaikka ensimmäisellä jo tärppäisi. Ja tärppäsihän se! Tämä asunto oli meille todella hyvä ratkaisu, koska on kalustettu kuten entinenkin. Ei tarvinnut käyttää rahaa kalusteiden hankkimiseen ja samalla tässä säilyi tietynlainen vapauden tuntu. Miinus puoli onkin sitten se, että ollaan tässä vain alivuokralaisina vuoden loppuun ja sitten pitäneekin etsiä taas uusi kämppä.

Itse vielä tuosta muutosta sen verran, että homma kävi varsin näppärästi. Vuokrattiin Robben & Wientjesiltä minipaku. Meillä oli neljä kaveria auttamassa ja kahdessa tunnissa oltiin saatu meidän kamat vanhasta kämpästä uuteen. Tuota pakun vuokrausta varten tarvitsee muuten EU-ajokortin lisäksi henkkarit (passi) ja Meldebestätigungin eli sen lomakkeen, mikä saadaan Bürgeramtista, kun ilmottaudutaan asukkaaksi.



Että tämmöinen kokemus täällä suunnassa. Jos kysymyksiä herää, niin kyselkää ihmeessä kommentoimalla tähän postaukseen tai lähettämän sähköistä postia :)

Tämän postauksen kuvat on muuten meidän uudesta Kiezistä.

Koti on..

.. siellä, missä TV-torni valvoo :)

Tulee kyllä pikkasen ikävä entisen kodin maisemia:


Mutta onneksi Fernsehturm loistaa jotenkuten uuteenkin kotiin:


Aika hyvin ollaan päästy jo asettumaan. Muutto uudelle alueelle ja isompaan asuntoon teki kyllä hyvää.

Mitäs tässä, Ritari Ässä

Nyt näyttäisi siltä, että uusi asunto on löydetty ja muutto häämöttää lähitulevaisuudessa \o/ Teen tuosta asunnonetsintäprosessista oman postauksensa, kunhan kaikki on saatu hoidettua muuton osalta ja köllöttelen uudessa kodissa.



Verojututkin on selkeytyneet siltä osin, että näyttää hyvin todennäköiseltä, että itse se veroilmoitus on laskettava ja tehtävä. Mielelläni palkkaisin veroneuvojan asian hoitamaan, mutta näillä vuosituloilla n. 500 euron (plus ALV..) lasku siitä työstä on liian iso. Verovirastossa eli Finanzamtissa sain kyllä tosi ystävällistä palvelua, kun kävin siellä vähän kyselemässä , että mitäs kaavakkeita siihen veroilmoitukseen tarvitaankaan. Mutta toisaalta, kai ne on ystävällisiä, kun haluavat minun pienoiset veroeuroni kassaansa. Pitääpä kertoilla sitten tästäkin aiheesta enemmän, jos vain koskaan urakasta selviän.



Uuden vuoden lupauksena päätin, että ulkona syömiselle täytyy tehdä jotkin rajat. Varsinkin kun uudessa asunnossa on ihan oikea keittiö, niin sitä pitää alkaa hyödyntää. No, vielä ei ihan ole tavoitteet täytyyneet.. Päätin viime viikolla, että käyn vain kahdesti viikon aikan ulkona herkuttelemassa, mutta määrä kas kummaa tuplaantui. Eli ravintolapostauksia seuraa muutama..

Huhhahnhei

Joulu- ja nyt tää käynnissä oleva tammikuu on tämän blogin osalta varsin hiljaisia. Joulu vietettiin rauhallisissa merkeissä Suomessa ja kun takaisin päästiin, ollaan ravattu katselemassa uutta asuntoa sen minkä töiltä on ehtinyt. Takaraivossa jyskyttää ahdistava tieto siitä, että menneen vuoden veroilmoitus (Auf Deutsch!) olisi tehtävä.

Eli älkää ihmetelkö, jos postaukset ovat hieman harvassa tällä hetkellä. Täytyy hoitaa ensin noita asioita pois alta :) Villi veikkaus, että ainakin tuo verojen kanssa kikkailu ottaa aikansa (Hilfe!!) :S

Joulu tulla jollottaa

Hyvää adventtiaikaa!

Tänään pääsin korkkaamaan teejoulukalenterini, joka siis sisältää 24 erilaista teelaatua. Mun mielestä tuo on aivan mielettömän hyvä idea! Varsinkin tällaisen teesiepon mielestä pesee suklaaversiot mennen tullen. Tosin tänään vasta huomasin ettei tuo teejoulukalenteri itseasiassa sisällä yhtään oikeeta teetä vaan kaikkia yrtti-, mauste- ja hedelmähaudukeliruja :D No, viime vuonna mulla oli samanlainen, eri firman vaan, ja hyvin noita yrttijuomiakin pysty maistelemaan. Näin ekanan päivänä "luukusta" tuli Cool Cassis, jossa oli mustaherukkaa ja minttua. Menettelihän se.



Mut yks, mihin oon nyt aivan hurahtanu on Chai Latte. Tai kahvilassahan monesti nuita lipitän, mut nyt uusin villitys on se, et teen Chai Lattea ihan kotona. Tuo purkki makso vajaan 5 euroa, mut on se aika edullinen, jos miettii et siitä saa varmasti jonkun vähintään 20 mukia lattee ja kahvilassa mukillinen maksais 2,50-3,50e.. Aijai.


Berliinissä on tänään turkasen kylmä, joku -10, mut tuulen kanssa -20 astetta. Hrrr. Viisaat ihmiset uutisissa sanoi, että Saksassa tämä talvi tulee olemaan "extrem". Cool :/ Tarttis varmaan hommata talvitakki ja -kengät?

Almost Honolulu

:P Ahahahahahaa, tervetuloa vaan kaikki marraskuiseen Berliiniin:




"It could have been Honolulu" (:D) tiivistää aika hyvin tunnelmia tältä päivältä..




Mutta tosi rakkauttahan on toki se, kun tykkää, vaikka toisella on huonompi päivä :)





.

Vuosi Berliinissä

Aikamoista. Sellanen juttu, että täällä Berliinissä on tullut asuttua nyt vuosi. Ei todellakaan voi muuta todeta, kun että aika menee niiiin nopeasti!


Toisaalta on vuodessa paljon ehtinytkin. Virastokiemuroita, byrokratiaa, kaavakkeiden täyttöä, alkeellista saksaa, vastaukseksi lisää kaavakkeita täytettäväksi. Muutama turhautumisen ja harmituksen aiheuttama kyynel.


Myös viisi työpaikkaa alle vuoden sisällä. Uusien asioiden opettelua ja oppimista. Kielitaidon ja kokemusten karttumista.


Parasta tietysti uudet tuttavuudet ja kaverit, sunnuntaiset brunssit, tunnelmalliset kahvilat, viihtyisät pikkubaarit, klubit, puistot, pyöräily ympäri kaupunkia, ulkona syöminen, rento ilmapiiri (virastojen ulkopuolella :P), kansainvälisyys ja eri kulttuurit.


Berliiniin oli helppo kotiutua. Kulttuuri ei eroa niin paljon suomalaisesta. Metrossa ja bussissa möllötetään ihan yhtä yrmeän näköisenä. Toisaalta oli kiva huomata, että täällä naapuria tervehditään aina ja small talkiakin ilmenee. Ja vaikka Berliini on miljoonakaupunki, niin kovin rauhallinen ja vihreä sellainen.


Toki arkea se elämä täälläkin on. Työt vievät suurimman osan ajasta, ja kun tulee kotiin, on olevinaan sen verran "kaputt", että jää neljän seinän sisään öhöttämään. Välillä tuntee huonoa omatuntoa siitä, koska asuu tällaisessa paikassa, jossa tekemistä olisi enemmän kuin ikinä ehtisi tekemään.


Aiemmin olen ollut varsin innokas paikallisen kielen suhteen ja yrittänyt kommunikoida parhaani mukaan. Jostain syystä kuitenkin nyt on menossa sellainen kausi, että saksan kieli ottaa niin sanotusti kupoliin. Ehkä se johtuu siitä, että kun täällä on tosiaan ollut jo sen vuoden, niin olettaa, että pitäisi osata kieltä paremmin. Se turhauttaa niin vietävästi, kun tuntee itsensä avuttomaksi ja tyhmäksi, kun ei pysty ilmaisemaan itseään riittävästi. Ja kun ei ymmärrä, mitä toiset sanoo, varsinkin jos puhuvat jollain murteella. Aina ei vaan jaksa olla aktiivinen, opetella sanoja ja keskittyä seuraamaan esim. teeveetä kielitaidon parantamiseksi.



Mutta on tämä silti niin jänskää ja kivaa asua täällä, etten mistään hinnasta vaihtaisi pois. Enkä oikeastaan voi sanoa, että missään vaiheessa olisin katunut päätöstä tänne muuttamisesta, vaikka alussa olikin hankalaa virasto+kaavake+saksankieli-yhdistelmän kanssa.


Tässä postauksessa on kuvia viime sunnuntain kävelyltä F'hain-Kreuzberg-Neukölln-akselilta. Käytiin mm. RAW-Flohmarkt kirppiksellä (Revalerstr. 99).

Das macht spaß!

Työ ei tekemällä lopu

Huh, huh. Viimeiset pari viikkoa on menneet sellaisissa puuhissa, että ei ole ehtinyt blogiakaan päivittää. Ja toisaalta, mitään sellaista en ole ehtinyt tekemään, josta olisi riittänyt aihetta postailtavaksi. Työtä, työtä ja vähän lisää työtä. Ja iltaisin aina kielikurssi.

No, nyt on kielikurssi ohi ja työrintamallakin rauhoittunut. Tosin tämän viikon perjantaina alkaa taas uusi vaihe työelämässä. Aloitan viidennen työni täälä Berliinissä alle vuoden sisään :D Eli nämä freelancer-hommat jäävät lähes kokonaan, ja siirryn takaisin "normaaliin" työelämään. Alan tekemään asiakaspalvelutyötä kansainvälisessä firmassa. Olen jutusta aika innoissani, vihdoin jotain enemmän oman alan hommaa!

Viime viikolla käväisin muuten neljän päivän minilomalla Kööpenhaminassa. Tein kyllä töitä sielläkin päivittäin. Mutta hieno keksintö tämä etätyöskenely! Köpikseen matkasin bussilla. Säästin lentämiseen verrattuna vähintään 50e, mikä tässä rahatilanteessa oli sen verran paljon, että valitsin varsin nopean lentoreissun sijaan 7 ja puolen tunnin bussikyydin.. TOSIN bussissa tarvitsee itseasiassa olla vain 5,5 tuntia, koska pari tuntia vietetään lautalla. Se on ihan metkaa ja lautalta sai ostettua pandan lakua ja fazerin nameja! Ilmeisen suosittu tuo reitti on, koska mennen tullen bussi oli täynnä. Berlin Linien Bus -yhtiötä löytyy muitakin ihan hyviä yhteysiä ja hintoja Berliinistä muualle Saksaan ja Euroopan pääkaupunkeihin.

Kesä ja Berliini ne yhteen soppii

Vanhat työt päättyi keskiviikkona. Konkreettisimmat muistot ovat palovammasta syntynyt arpi vasemmassa ranteessa ja hieno kukkakimmpu, jonka sain läksiäisissäni. Uudet freelancer-hommat alkoi jo heti torstaina. Niissä on vielä vähän opettelemista ja vakuutuksen puolesta paperisäätöä.


Täällä Berliinissä on nyt todella helteistä (ilmeisesti Suomessakin tarkenee) ja öisin on aika hankala saada nukutuksi hyvin, kun on niin kokovartalohiki, ettei järkeä. Ollaan nautittu kuitenkin kesäkeleistä ja pyörälty paljon, nähty jopa jotain uusia alueita ja käyty parissa uudessa ravintolassakin.



Perjantai-iltana testattiin Kreuzbergin Mariannenplazilla sijaitseva 3 Schwestern. Paikka vaikutti tosi lupaavalta (valkoiset pöytäliinat..), mutta palvelu oli ihmeen hidasta (ei oltu ainoita, jotka noin ajatteli, osa lähti pois, kun tarjoilijaa ei kuulunut tilausta ottamaan). Ruoka oli hyvää (otin Käsespätzleä, sillä ei voi ikinä mennä vikaan), etenkin yllätyksenä tullut alkupalaleipä, tuoreen ruohosipulilevitteen ja itujen kanssa. Mutta tosiaan kokonaisuutena vähän pettymys.


Lauantaina käytiin kreikkalaisessa Taverna Athenessa (Tempelhofer Ufer 12). Tällä kertaa taas paikka ei vaikuttanut ihan niin lupaavalta (muovisia tuoleja ja muutenkin halvannäköinen sisustus), mutta haluttiin jotain uutta, ja kreikkalainen oli jotain, mitä ei niin useasti tule syötyä. Ja ai että oli kyllä niin hyvää grilli-kana-kasvis-keihäs-hässäkkä, että voisin mennä heti uudestaan. Kustanti viinilasillisen ja pienen vesipullon kera n. 12e ja alkuun sai salaatin, leipää ja yllätys ouzo shotin :)


Nyt taidetaankin suunnta sunnutaibrunssille ja sitten puistoon. Kesä!

Uusia tuulia

Hihii, enää muutama päivä kesäkuuta ja vanhaa työtä jäljellä. Sanouduin irti viime kuussa ja heinäkuussa aloitan tekemään töitä freelancer-pohjalta. Siihen liittyvä byrokratia lähinnä jännittää, varsinkin kun ensi vuonna joudun laatimaan saksalaisen veroilmoituksen. Homma ei luonnistu edes Suomessa, joten saapa nähdä millainen sotku siitä tulee :D Hankalinta on tähän mennessä ollut sairasvakuutuksen sumpliminen, koska nyt freelancerina joudun maksamaan ja hoitamaan kaiken itse. Homma ei ole vielä ihan selvä, joten pientä stressiä on ollut havaittavissa :/


Uusi työni on kuitenkin osa-aikaista. Käytänkin ylimääräisen ajan tehokkaasti ja olen jo ilmoitautunut uudestaa saksankurssille. On tosi kiva jatkaa kielen opiskelua. Joutuu ennen kurssin alkua kyllä kertaamaan viime vuonna opittuja kielioppisääntöjä, jotka ovat unohtuneet täysin. Puhun nyt enemmän saksaa, kuin viime syksynä tänne muutettuani, mutta kieliopista ei ole tietoakaan :)


Lisäksi luulen, että nyt on mahdollisuus myös tutustua Berliiniin vähän paremmin, kuin mitä sitä on tuon "normi"työn ohella pystynyt tekemään. Ainakin seuraavat jutut houkuttelee:
- Frida Kahlo -taidenäyttely Martin Gropius Baussa
- Topographie des Terrors - näyttely Gestaposta, SS-joukoista ja natsien vallasta
- Kreuzbergin Freiluftkino, elokuvia ulkoilmassa
- Kaikki ihanat kahvilat joista on lukenut
- Puistot, joissa ei vielä ole tullut maleksittua (kuten Volkspark Friedrichshain)
- Pyöräily ympäriinsä
- Pingiksen peluu, kerta ne mailatkin on nyt hankittu- Uusien jäätelömakujen maistelu


Nähtäväksi jää pääsenkö toteuttamaan kaikki suunnitelmat, vai meneekö aika sittenkin töiden ja opiskelujen tahdittamana...

Muutto Berliiniin - osa 3/3: työn etsintää

Viimeisessä muutto Berliiniin osassa kerron vähän työn etsinnästäni. Alotin työn haun itse asiassa jo Suomessa. Kävin työkkärin Eures-pisteessä kyselemässä neuvoja ja selailemassa heidän infomappejaan. Asiakaspalvelija kertoi aika suoraan, että työllistymistilanne Berliinissä on huono, eikä liikoja kannattanut alkeellisella kielitaidolla odottaa. Ilmoitukset siivous-, tiskaus- ja muista kielitaidottomille soveltuvista töistä löytyisi parhaiten paikanpäältä liikkeitten ikkunoista (ja näin myös on). Sain kuitenkin Eures-pisteestä muutamia nettiosotteita, joiden kautta selailin Berliinin työpaikkailmoituksia.


Lähettelin hakemuksia ja ansioluetteloani mm. ravintoloihin ja hostelleihin, mutta mistään en saanut vastausta. Hakemuksia kirjoitellessa kannattaa huomioida Saksan poikkeava hakemus/cv -käytäntö esimerkiksi Suomeen verrattuna. Infoa esim. näistä paikoista:

http://www.deutsch-lernen.com/job_application/uebersicht_e.htm
http://www.justlanded.com/english/Germany/Germany-Guide/Jobs/Job-applications
http://www.eurograduate.com/planning_overview.asp?eid=3&id=7
http://www.eurograduate.com/cvs/CV-Germany.pdf
http://german.about.com/library/blbiz_res01.htm
http://www.iagora.com/iwork/resumes/cv_germany.html


Muutettuani tänne Berliiniin ilmottauduin siis paikallisessa työkkärissä Agentur für Arbeitissa. He syöttivät tietoni järjestelmäänsä ja sain myös nettitunnukset, joiden avulla pääsin selailemaan heidän tietokannassaan olevia vapaita työpaikkoja. Enemmän tuli kuitenkin luettua ilmoituksia yleisiltä nettisaiteilta. Tässä muutamia, joita käytin:

http://monster.de
http://www.stepstone.de
http://www.hotelcareer.de
http://www.toytowngermany.com/jobs


Saksassa on tyypillistä tehdä harjoittelu/harjoitteluita opintojen jälkeen. Jotkin harjoittelupaikat ovat palkallisia, mutta monet eivät. Tarkoituksena on luonnollisesti hankkia arvokasta työkokemusta ja jalansijaa työelämässä. Varmasti monesti käy niinkin, että hyvin työnsä hoitava harjoittelija palkataan myöhemmin firmaan vakituiseksi. Itse aloitin lokakuun alussa yhdessä firmassa harjoittelun. Työ tosin ei liittynyt opiskelemaani matkailualaan mitenkään, mutta tulipahan tehtyä jotain ja oppi samalla uusia asioita. Ilmoituksen työmahdollisuudesta bongasin muuten ko. firman kotisivuilta.


Marraskuussa pääsin sitten kokeilemaan toista Saksassa hyvin tyypillistä juttua, eli minijobia. Tein kevyttä siivoustyötä muutamana iltana viikossa ja kuukaudessa palkkaa kertyi maksimissaan 400 euroa, joka täällä on rajana verovapaalle tulolle. Muuten homma sopi minulle mainiosti, mutta 400 eurolla ei kovin pitkälle pötkitä.. Niinpä etsin samalla kokopäivätyötä. Yksi päivä tein itseasiassa niin, että kiersin CV-pino kainalossa kaikki lähistön yritykset, joista kuvittelin voivani saada töitä. Eräänä päivänä sainkin sitten puhelinsoiton, että minulle olisi kokopäivätyö tarjolla. Esimies sanoi, että CV:seen liitetty kuvani oli ollut sen verran kiva, että oli ajatellut, että minussa on selkeästi potentiaalia :D


Työhön kuin työhön liittyy yleensä täällä on se, että työnhakijaa testataan käytännön työssä päivä tai pari. Mielestäni tämä käytäntö on varsin järkevä. Molemmat osapuolet näkevät ja kokevat, tuleeko hommasta mitään. Joissan probearbeitista maksetaan ihan palkkaa, mutta itse en saanut mitään korvausta niistä kolmesta kokeilutyövuorosta, joissa olin.


Kunnollisen työn saaminen tarkoitti tietysti sitä, että jouduin pois Suomen sosiaaliturvan piiristä ja siirryin tähän saksalaiseen systeemiin. Etukäteen vähän jännitin, että mitenkähän osaan hoitaa koko homman. Mutta kaikki sujui todella kätevästi, kun työpaikasta annettiin englannin kielinen liittymiskaavake käteen ja pian jo sainkin sairaskassan jäsenkortin kotiin. Kelankaan kanssa ei tarvinnut muuta tehdä, kuin ilmoittaa tilanteen muuttumisesta ja lähettää kela-kortti postissa takaisin Suomeen. Ehkä seuraava vääntö on sitten sen kanssa, kun joskus muuttaa takaisin Suomeen ja haluaisi palata Kelan järjestelmään. Olen kuullut, että sekin voi olla aika haastavaa.. Mutta sitä ei toki kannata vielä murehtia! :)

Tänään sitten aloittelenkin kesälomaani (osa 1/2)! Ai että! Iloiset kevätterkut siis Berkusta!


PS. Kuvat ovat viime viikon alusta, kun pikkusisko oli täällä kavereineen kylässä. Tarinaa aiheesta seuraa.. :)