Matkalla Berliinissä: Ruokaa, juomaa, ostoksia

Kaupunkilomalla itse koettua: kiertelet kaupungilla, katselet nähtävyyksiä, teet ostoksia, mitä ikinä. Sitten tulee nälkä. Alkaa ruokapaikan metsästys. Vieraassa kaupungissa ei tiedä mihin suunnata, missään ei tunnu olevan mitään kivaa paikkaa, nälkä yltyy ja sitten oletkin jo kiukkuinen. Lopulta tyydyt johonkin eteen sattuvan mäkin hamppariin...

Niinpä ajattelin listata tänne blogiin muutaman omasta mielestäni varman berliiniläisen alueen, josta löytyy aamusta iltaan hyvää ruokaa ja juomaa. Kyseisiltä alueilta löytyy myös jonkun verran ostosmahdollisuuksia pienten putiikkien muodossa.


Bergmannstrasse

Bergmannstrassen kiez sijaitsee Kreuzbergissä, lähin metroasema on U Mehringdamm. Bergmannstrasselta sekä sen lähikaduilta, kuten Zossenerstrasselta ja Mehringdammilta, löytyy useita hyviä ravintoloita ja eri ruokakulttuureita on tarjolla laajasti. Muutama hyvä aamiaispaikka ja kahvilakin on täällä tullut testattua.




Oranienstrasse

Alueen metroasemat ovat Morizplatz, Kottbusser Tor ja Görlizer Bahnhof. Edelleen Kreuzbergissä, mutta harppaus etniseen suuntaan. Muutama hyvä ravintola (mm. Rote Harfe ja Safran), enemmän kuitenkin baareja (mm. Roses).


Oranienburgerstrasse

Alue sijaitsee Mittessä ja näistä nimeämistäni "ravintolakaduista" omasta mielestäni vähiten mielenkiintoisin. Täältä löytyy kuitenkin mm. purku-uhan alla oleva Tacheles ja todella mukava baari Aufsturz.




U Eberswalderstrasse

Eberswalderstrassen metroasema sijaitsee Prenzlauer Bergissä viiden eri kadun risteyksessä. Alueella on etenkin kahviloita, baareja ja putiikkeja, mutta Kastanienalleelta ja Pappelallelta löytyy myös ravintoloita.






U Schlesisches Tor

Etenkin Schlesische Strasselta löytyy baareja ja kuppiloita. Aseman läheisyydessä myös muutamia asiallisia ravintoloita.




Simon-Dach-Strasse

Simon-Dachilla, risteävillä kaduilla ja lähialueella ylipäätään Friedrichshainin kaupunginosassa riittää varsinkin viikonloppuisin kuhinaa. Löytyy ravintoloita, kahviloita, baareja ja todella paljon putiikkeja. Kesäsunnuntaisin joka terassi on täynnä brunssailijoita. Boxhagener Platzin markkinat lauantaina ja kirppari sunnuntaina keräävät myös väkeä.

Pesulassa illastamassa

Lavanderia Vecchiasta (Flughafenstr. 46) on paikallisissa lehdissä ollut nyt ihan jonkun verran juttua, ja koska konsepti sen verran kivalle kuulosti, niin varattiinpa pöytä itsellemmekin erääksi lauantai-illaksi. Varaus meni itseasiassa kolmen viikon päähän, sen verran suosittu ravintola tällä hetkellä on (ainakin viikonloppuaikaan).


Italialainen Lavanderia Vecchia toimii entisen pesulan tiloissa. Iltaisin tarjolla on menu, joka sisältää alkuun 10 antipastiannosta, jonka jälkeen luonnollisesti primi ja secondi piatit ja loppuun vielä jälkiruoka. Hintaa sisältyy myös mineraalivesi, ruokajuomaksi valinnan mukaan viiniä, olutta tai limpparia ja jälkkärin yhteydessä kahvi ja oma valintainen digestiivi. Hintaa tulee setille 39 euroa, mikä ei mielestäni ole mitenkään paha, kun ottaa huomioon, että juomatkin sisältyvät hintaan.


Ruoka oli hyvää ja sitä oli todellakin riittävästi. Mulle kävi sellainen moka, että en muistanut varausta tehdessä mainita, etten syö punaista lihaa. Antipasteista kaksi tai kolme annosta oli sellaisia, jotka sisälsi vasikkaa tai sianlihaa, mutta ihan hyvin sai vatsan täyteen muista alkupaloista. Pääruokana oli kaurista ja minulle tehtiin tosi ystävällisesti sen sijaan kasvislautanen. Mitään päätähuimaavia makuelämyksiä ei ehkä koettu, mutta oli kiva syödä kerrankin pitkän kaavan mukaan ja ravintolan idea oli kyllä mukavaa vaihtelua. Sisustus oli mielestäni osunut nappiin. Entisessä pesulassa kun oltiin, niin huoneessa riippui pyyhkeitä ja liinoja "kuivumassa" ja taustalla pesukone pyöritti ravintolan likapyykkiä :) Metkaa. Muutenkin oli hienosti osattu yhdistää mummolatunnelma (liinavaatteet) ja modernimpi säröinen betonin ja teräksen hallinnoima tila. Ihan suositeltavissa tämäkin paikka!

Sushi-sunnuntai

Meille on tässä viime kuukausien aikana kehittynyt aika perinteiseksi ohjelmanumeroksi sunnuntaisi käydä sushilla tai tilata sitä kotiin mukaan. Yksi hyväksi havaittu sushi-ravintola löytyy osoitteesta Zossener str. 18. Cuben erikoisuutena on "italialainen sushi" eli perinteisempien raaka-aineiden sijaan sushirullasta löytyy esim. rucolaa, mozzarellaa ja tomaattia. Todella maistuva yhdistelmä ja asiallinen hinta-laatu-suhde muutenkin. Kannatetaan!

Ein schöner Herbsttag

Heti aluksi todettakoon, että en ole täysin varma kirjoitinko otsikon oikein. Torstaina on saksan koe ja siihen pitäisi opetella noita adjektiivin päätteitä. Täytyy sanoa, että ekan vuoden aikana, mitä täällä Saksassa olen asunut, niin en ole kovin suurta ajatusta noille päätteille uhrannut. Olen yrittänyt keskittyä siihen, että pystyn edes tuottamaan kokonaisia virkkeitä suunnilleen oikeilla sanoilla. Sanajärjestykset ja suvut on varmasti menneet sekaisin ja tosiaan adjektiivin päätteet ei ole olleet siinä sekamelskassa ensimmäisenä mielessä. Mutta nyt niitä pitäisi opetella ja ulkoa osata ja siksipä nyt tähän väliin tällainen saksalainen otsikko. Eilen oli siis oikein kaunis syyspäivä (ein schöner Herbsttag) täällä Berliinissä.


Brunssia nautittiin Bohemissa (Erkelenzdamm 47). Alise oli käynyt siellä brunssilla viime viikolla ja hänen vinkistään sitten halusin itsekin käydä paikan testaamassa. Mikäs siinä. Ei Bohemista lempipaikkaa tullut, mutta kohtuu hintainen (6,50e) brunssi, maistuva ja monipuolinenkin. Itse tehdyt vohvelit kruunasivat mässäilyn.


Mahat täynnä oli mukava käyskennellä Landwehrkanalia pitkin auringon paisteessa. Ranta oli täynnä kirjoja tai päivän lehteä lukevia ihmisiä. Voi, kun syyspäivät olisivat aina tällaisia!

Kamu kylässä

Kauan odotettu ystävä vieraili vihdoin viikon vaihteessa täällä Berliinissä. Oli mukavaa!


Aiemmin ei ole tullut täällä blogissa mainittua, mutta seuraavat paikat, joissa nytkin käytiin, on ihan päteviä:

Safran (Oranienstr. 172) tarjoaa maukasta persialaista ruokaa. Tässä vielä nälissään odotellaan.


KuchenRausch-kahvilassa (Simon-Dach-Str. 1) parasta on Chai-tee, mutta kakutkin on ihan jees.


Tämä onkin jo aiemmin mainittu, mutta silloin aamupalan merkeissä. Hannibalista (Wiener Str. 69) saa myös drinkkejä halvalla ja saksalainen siideri (Apfelwein) kustantaa 2 euroa. Not that bad. Kuva tosin aika paha :D


Testattiin vihdoin myös pizza.de -palvelu ja tilattiin sushia kotiin iltapalaksi. Tilaus toimii käden käänteessä netin kautta, mutta ainakin näitä meidän safkoja piti odotella tunnin verran.. Eiköhän tule kuitenkin uudelleenkin palvelua käytettyä, kuhan ei ihan kiljuva nälkä satu olemaan :)

1. Mai in Kreuzberg

Vappupäivän vietin Kreuzbergin kaupunginosassa. MyFest-tapahtuma oli letkeä sekoitus soundsystemejä, ruoka- ja juomakojuja sekä väentungosta. Illemmalla alkoi perinteiset äärivasemmistoryhmien mellakat, joiden alta juuri ja juuri ehdittiin kotiin.


Päivä alkoi aamupalalla Hannibalissa (Wiener Str. 69). Tarjoilija suositteli tuoreesta mintusta tehtyä teetä. No mikä jottei.


Sitten mentiinkin ihmettelemään läheisen Kleine Reise -baarin pihalla olevia kemuja (Spreewaldplatz 8). Hyvää musiikkia ja ihmiset jorailufiiliksissä. Toimi.


Arvostin erityisesti sitä, että kukkaistutukset oli suojeltu hulivilijuhlijoilta :)


Käytiin vähän kiertelemässä ja katselemassa Myfest-meininkiä. Turkkilaista ruokaa oli ainakin tarjolla runsaasti.


Päivän juoma oli ehdottomasti Mojito. Drinkki löytyi joka toisen vastaantulevan kourasta ja kojut myivät Mojitoa solkenaan.


Sitten yllätti taas pikkunälkä ja satuttiin sattumalta itävaltalaiseen No Kangaroo -ravintolaan (Muskauerstr. 13 ). Tämä siis keskellä ehkä turkkilaisinta Berliiniä :) Paikka oli sistustettu hiihtomaja tyyppiseksi ja baarijakkaran virkaa toimitti tuolihissit. Ruokalistat oli itävallan murteella ja tarjoilijapojalla asuna ihan oikeat lederhosenit. Meidän juustolautanen oli ihan ok, ei siis mikään tajunnanräjäyttävä, mutta paikkana No Kangaroo oli niin hauska, että ehdottomasti voisi käydä toistekin.


Mukavinta oli, kun päästiin pelamaan paikallisten poikien kanssa itävaltalaista peliä, jossa tarkoituksena on saada naula lyötyä puupölkkyyn mahdollisimman vähillä lyönneillä. Ja lyönnissä saa siis käyttää vain vasaran sitä terävää päätä. Oli ensikertalaiselle aika haasteellista, mutta voitin silti pari jätkää. Olin ihan superylpeä itsestäni. Ne vähän yritti jotain puolustella, että koska ollaan Suomesta, niin meillä on tuollaiset puuhommat verissä..



No siitä sitten jatkettiin vielä matkaa. Vastaan tuli reggae-terassi ja jäätiin siihen istuskelemaan. Ihan yllättäen paikalle saapui mellakkapoliisi. Dj laittoi samassa soimaan anti-poliisi-biisin, tyyliin "Kuka keskeyttää bileet? Poliisihan se". Jälleen kerraan vähän huvitti.


Sitten paikalle ilmestyi mielenosoittajat ja homma alkoi näyttämään siltä, että kannattaa lähteä kotiinpäin vielä kun turvallisesti ehtii.


Mutta kaikenkaikkiaan ihan mielettömän kiva vappu! Tämän vapun biisiksi valikoituikin midnight star - the midas touch (hell interface remix). Pätkä sitä ja Kleine Reise -tunnelmaa täällä.

Herkkuja itämailta

Ja sitten hieman juttua parista ravintolakokemuksesta... Noin yleistäen voisin sanoa, että pidän aasialaisesta ruoasta (kunhan vain ei ole liian tulista - valitsen ravintoloissa aina ne miedoimmat annokset). Jonkun verran täällä Berliinissä onkin erinlaisissa itämaisissa paikoissa tullut herkuteltua. Yleensä thaimaalaisessa, vietanmilaisessa tai intialaisessa.Parisen kuukautta sitten käytiin kokeilemassa, miltä korealaisen keittiön antimet maistuu. Kimchi Princess (Skalitzer Str. 36) on valittu Berliinin toiseksi parhaaksi illallispaikaksi Tip-lehden ravintola-numerossa. Paikka olikin metkasti sisustettu ja myös ruokalista lupaili hyvää. Sen sijaan palvelu oli ontuvaa - en tajua mistä tarjoilijapoikaset oli töihin revitty, mutta ammattitaitoa ei ainakaan tuntunut löytyvän (tai sitten niillä kaikilla oli vaan huono ilta). Valitettavasti myös ruoka oli aivan liian tulista omaan makuuni, joten mikään huippukokemus ensimmäinen korealaiseen ruokaan tutustuminen ei ollut. Tosin seurueestamme kaikki muut kyllä pitivät annoksistaan, ja varmasti mausteisen aasialaisen ruoan ystäville Kimchi Princess voi olla hyvä valinta. Hauska lisä oli muuten se, että jotkut annokset oli sellaisia, että kokki tuli varta vasten valmistamaan ne asiakkaille pöydässä.


Viime lauantaina sen sijaan ihastuin täysin. Saatiin vihdoin aikaiseksi käydä testaamassa Transit-niminen ravintola, jota kaveri oli kehunut. Tarjolla on thaimaalaista ja indonialaista sapuskaa. Ravintoloita on itseasiassa kaksi Berliinissä - me vierailtiin Rosenthaler strassen Transitissa. Ruokalistalla on kolmen euron hintaisia pikkuannoksia: kalaa, kanaa, lihaa ja kaikki annokset on myös mahdollista saada tofulla niin halutessan. Hienoa on myös se, ettei ruoissa käytetä natriumglutamaattia.


Me tilattiin neljä annosta per nuppi ja se oli kyllä melkein enemmän kuin riittävästi, eli kolmellakin pikkuannoksella lähtee nälkä. Hauskinta hommassa on se, että annoksia tottakai sitten maistellaan päikseen pöytäseurueen kesken. Pääsee kokeilemaan montaa eri sorttia kerralla! Kaikki tilaamamme annokset olivat herkullisia ja ruokalistalla oli aika hyvin infottu tulisuusastekin, joten ei tullut sitten tällaiselle chiliä kestämättömälle siitä mitään ongelmia. Ei voi kuin suositella kyseistä paikkaa. Toimii hyvin isollekin seurueelle. Niin ja pöytävaraus ainakin viikonloppuna kannattaa.

Sunnuntai siskon seurassa

Toissaviikon viikonloppuna pikkusiskoni kavereineen ilahdutti vierailullaan. Tehtiin kaikenlaista mukavaa, lähinnä ostosten merkeissä (tai minä katsoin, kun tytöt shoppaili, kun itse halusin säästää rahaa). Sunnuntaiaamuna esittelin vieraille kuitenkin berliiniläistä brunssimeininkiä. Koska oltiin menossa Mauerparkkiin kirpparille, niin vein tytöt Prenzl' bergiin aamupalalle. Kierreltiin useampikin paikka läpi, mutta joko tarjoilut olivat liian vaatimattomat tai sitten liian hinnakkaat. Lopulta päädyttiin Café Entweder Oderiin (Oderberger Straße 15). Hinnat olivat kohtuulliset, paikka kiva ja mikä parasta kaikkien aamupalat olivat runsaat ja maistuvat. Tulee varmasti käytyä joskus uudestaankin.


Iltapäivällä mauerparkin jälkeen käytiin Hamburger Bahnhofin taidemuseossa (Invalidenstraße 50-51). Suurimman vaikutuksen teki Walton Fordin Bestiarium-näyttely, jossa esillä on todella hienosti vesiväreillä toteutettuja eläintauluja. Harmi, että en saanut tauluista kunnollisia kuvia, mutta ehkä jonkinlaista osviittaa niistä saa:




Pysyvässä näyttelyssä esillä on töitä mm. Andy Warholilta:


Museossa oli myös kaksi experimental-tilaa, joissa ilmeisesti oli esillä kokeellisempia juttuja. Ihan mielenkiinoisia olivat. Toisessa huoneessa kymmenissä telineissä pyöri erilaisia figuureja ja valaistuna niistä heijastui kuvioita seinälle:


Toisessa huoneessa oli ensi vilkaisun perusteella esillä antiikin aikaisia ruukkuja. Mutta sitten kun meni lähemmäs, tajusi, että kyse oli muovijätteestä, joka oli saatu valaistuna ja värjättynä näyttämään todellisuutta hienommalta. Metkaa.


Paljon oli esillä myös omasta mielestäni täysin turhaa "taidetta". Vai mitä olette mieltä esimerkiksi tästä töhrystä:

Kulturellimpi keskiviikko

Eilen puuhailtiinkin sitten vähän jotain erilaista. Töiden jälkeen suunnattiin iHeartBerlin-blogin vinkin perusteella 2 Agenten taidegalleriaan, jossa on vielä hetken aikaa esillä Phobia-niminen näyttely. Kuvissa esiintyi ainakin hämähäkki-, lintu- ja sienipelkoja. Taulut olivat mielestäni todella hienoja ja jos omistaisin oman kodin, jota voisi huolella sisustaa, niin olisin vaikka saattanut yhden printin ostaakin. Eniten miellytti metsäpelko. Harmitti vain, että näyttelyssä oli esillä vain kahdeksan kuvaa. Olisi ollut mukava nähdä enemmänkin tämän tyylistä taidetta.


Taiteilun jälkeen päästiinkin sitten syömähommiin. Tällä kertaa valittiin nälän siirtäjäksi italialainen ravintola Pas' Qua (Auguststr. 92). Tarjoilija suositteli meille talon lasagnea, joka on kuulema heidän spesialitteettejään. Onneksi saatavana oli myös lohiversio, joten minäkin sain annoksen ihanan rasvaista ja täyteläistä lasagnea. Paikkana Pas' Qua oli viihtyisä ja taustalla soi Frank Sinatra-tyyppinen musiikki, mikä sopi hyvin ravintolan meininkiin ja loi leppoisan tunnelman.


Illalla mentiin Cinemaxx-teatteriin katsomaan Berlinalen puitteissa lyhytelokuvia. Näytöksessä esitettiin viisi elokuvaa, joista kaksi tuli Ruotsista (Tussilago ja Unplay) ja muut Romaniasta (Colivia), Etelä-Afrikasta (The Tunnel) ja Belgiasta (Venus vs me). Kovin suuria odotuksia minulla ei ennen näytöstä ollut, sillä liput oli tosiaan hankittu ihan summamutikassa ("kuhan nyt jonkun esityksen kävisi katsomassa, kun tällainen festivaali täällä nyt sattuu olemaan.."). Yllätyin kuitenkin erittäin postiivisesti elokuvien tasosta. Varsinkin romanialainen Colivia oli hauska. Jos ei olisi loppuviikolle niin paljon ohjelmaa, niin olisi voinut mennä katsomaan lisääkin elokuvia.