Der Krankheitsfall

Nyt on niin blogissa kuin elämässäkin vietetty hiljaiseloa. Viime viikon alussa jouduin muutamaksi päiväksi sairaalaan, ja se aika tehokkaasti esti muun puuhailun. Mitään vakavampaa lääkärit ei minusta löytäneet, joten eiköhän tästä elolle eestytä.


Olen ilmeisesti aika stressaantunut näistä virastokiemuroista, joten kai sekin vaikuttaa terveyteen. Tänään tuli taas parissa virastossa vierailtua. Ensimmäinen oli itse asiassa positiivinen kokemus, sillä virkailija alkoi ihan oma alotteisesti puhumaan englantia, kun huomasi, että ollaan ulkomaalaisia. Työkkärissä sitten taas yritin parhaani mukaan kertoa asiani virkailijalle, joka ilmoitti puhuvansa vain saksaa: Nur Deutsch!!! Oma viestini taisi mennä perille, mutta virkailijan kysymyksistä en ymmärtänyt mitään. Hän siitä sitten hieman hermostui, tuhahteli ja pyöritteli silmiään. Viereinen asiakaspalvelija onneksi puhui hieman englantia, joten siirryin sitten hänen kanssaan rupattelemaan. Panin merkille, että minua ennen asioinut tyttö itki tiskiltä lähtiessään.. On täällä ilmeisesti muillakin hankalaa tämän byrokratian kanssa.


Kielikurssilla olen ehtinyt olemaan nyt 1,5 kertaa ja ihan hyvälle vaikuttaa. Opettaja ja kurssikaverit vaikuttavat kaikki mukaville. Ja tietysti on lohduttavaa huomata, etten ole ainoa Berliinissä asuva ihminen, joka ei puhu sujuvaa saksaa :D


Yksi ilta käytiin "lenkillä" Tiergartenissa, ja siellä oli jänniä kasveja (ja tappajaetanoita!)


Viikonloppuna herkuttelin vanilijavohvelilla Glücklich am Park -kahvilassa (Kastanienallee 54), joka on ilmeisesti osa Kauf dich Glücklich -ketjua. Todella maistuvaa vohvelia, joskin paikka oli niin suosittu, että odotteluksi meni.